Torjuntaprosentti 100% ja vieraita

Sain viimein töitä kesäksi ja myös kevääksi ja syksyksi ihan niin paljon ku jaksaa ja ehtii tehdä. Työnimike on Suomen punaisen ristin varainhankkija elikkäs feissari. Kerään spr:lle kuukausi lahjoittajia Joensuun kaduilta. Keskiviikkona oli työhaastatellu ja se meni kai sit ihan hyvin kun torstaina sitten alkoikin jo koulutus ja perjantaina olinkin jo ensimmäistä kertaa liivin ja kansion kanssa pysäyttelemässä ihmisiä kaduilla. Työ on suhteellisen rankkaa koska ihmiset ovat kovin kiireisiä eivätkä kiinnostuneita. Tässä tapauksessa asiakas ei tarvitse minua mitenkään vaan itse luotava asiakkaalle tarve kuunnella ja lahjoittaa. Ensimmäisen päivän aikana jo tuli tutuksi vastaus että nyt on vähän kiire olen jo myöhässä. Joensuussa ihmisillä jännä tapa lyhentää sana Hei jättämällä siitä H pois ja tämän tervehdyksen jälkeen vain jatkaa matkaa. Ensimmäisen työpäivän saldona oli kolmen tunnin aikana 0 lahjoittajaa, joten torjuntaprosentti 100% ja torjuntoja enemmän ku tähän astisessa elämässä yhteensä ja oon kumminkin maalivahtina pelannut. Työ erittäinkin mukavaa mutta vaatii myös paljon=). Ensimmäisen lahjoittajan metsästys jatkukoon taas jo huomenna. Hyvän asian puolesta mukavaa ulkoilma työtä ja paljon uusia ihmisiä.
  Normaalista poikkeavan tästä viikonlopusta teki se että Saaran siskot päättivät tulla viikonloppu vierailulle kun saivat kirjoituksetkin alta pois. Oli mukava saada tehdä ruokaa vähän isommalle porukalle ja muutenkin vähän nähdä normaalia enemmän vaivaa keittiössä, mutta toisaalta se taas myös näkyi tiskivuoressa että tupla määrä populaatiota asusteli täällä. Ensimmäiset kihlajaiskestitkin tuli juhlittua, koska Saaran toinen sisko ei virallisille kihjalaiskahveille pääse ja asiasta valitti, joten hänelle aivan oman kakun tein. Oli muutenkin erittäin mukava heidät tänne saada. Saaralle ovat erittäin tärkeitä he ja itsekkin heidän seurassaan olen oppinut viihtymään vuosien varrella eikä se enää ole väkinäistä yrittämistä vaan oikeasti mukavaa aikaa. Toisena pääsiäispäivänä sitten oikein kunnon sukulointia kun kihlajaiskahvit Saaran porukoilla Keuruulla. Kutsuttu +20henkeä ja kakut jo tilattu kaverilta. 
Viikon jokerina tuli tilattua muutama rusetti netistä. pitkän kaupoissa pyörimisen jälkeen luovutin ja tilasin netistä ja päätin opetella solmimaan kyseisen aivan itse. Nyt on kaks rusettia odottamassa käyttöä ja osaan solmiakkin ne oikeastaan helpompi ku kravaatti. 

Rengastusta ja ammuntaa suksien kaa

Kerta viikkoon kirjoittelu nyt vähän jäi tässä kohtaa koska toisaalta ei ole tapahtunut paljoa mittää mutta samalla tapahtunut kauhiasta kaiken moista. Ruoka rintamalla tuli kokeiltua gluteenittomia ramen-burgereita elikkäs sämpylöiden sijasta nuudelikakkuset. Eivät oikeastaan olleet kovin erikoisia ainakaan itse en saanut niitä onnistumaan kovinkaan hyvin. Eivät kasassa oikeen pysyneet eivätkä maistuneet miltään. Eivät olleet ruokaa edes silmille siksi kuvaakaan en tähän edes liitä.(= Saa kertoa salaisuutensa jos joku muu kokee onnistuneensa tekemään niistä hyviä(=. Meidän versio oli vain hankalasti syötävässä muodossa kanaa, nuudelia ja salaattia (no olihan se sentään gluteenitonta).
  Yks viikonloppu sitten tulikin viettyä ilman Saaraa Keski-Suomessa nähden kavereita kotisalilla ja viettäen Kaledonian lasten kuutamohiihtoja, joissa ei kukaan hiihtänyt metriäkään vaan tällä kertaa lajeina hankifutis norsupallolla ja ala-asteelaisten pesissovellus. Näiden aktiviteettien jälkeen syötiin hyvin, puhuttiin, naurettiin, muisteltiin ja lillittiin paljussa.  Ollaan kai me kaikki tulossa vanhoiks, koska nykyään nämä tapaamiset loppuvat jo hieman huomisen puolella kun ennen me lapset pelattiin Aliasta ja singstaria pitkälle aamuyön tunneille, tai ainakin vanhukset ovat jo siinä iässä että eivät ne ennää jaksa ja Mamma mia katsottu jo aivan liian monta kertaa.
    Kaiken muun härdellin lisäks viime torstaille osui ensimmäiset sitsini teemalla mekään ei päästy lääkikseen yhdessä muiden kemistien ja hoitsujen, joiden kaikkien salainen haave on olla LÄÄKÄRI. Valelääkärin valat on nyt vannottu ja viinat juotu (rutto ku kirkas viina pelkiltään on pahhaa). Olihan ne silti erittäin mukavat ja leppoisat kekkerit, vaikka aluks vähän sääntäöjen paljos jännittikin, mutta kun oli kiltisti ja ei herättänyt huomiota ni hyvin selvis ja pääs humaltumaan kummasti.
  Tulihan sitä myös käytyä katsomassa yhden kisan verran ampumahiihdon maailman mestaruus koitoksia Kontiolahdella sunnuntaina. Keli ja makkara olivat erittäinkin mainio kombo ja tunnelmakin oli mainio. suomalaismenestyksestä ei sitten sen enempää sen kisan suhteen mutta se makkara oli hyvää(=. Enkä oikeen ymmärrä tuon lajin katsomista paikan päällä mettässä immeisiä hiihtää ohi ja 90% kisasta katsot isoa näytöstäsi vieressäsi. Kotoa helpompi katsoa. Selvittiin myös appiukkelin ensimmäisestä vierailusta kämpässämme, kun hän meidän kanssa oli kisoja katsomassakin

     M utta suurin asia mitä tässä viime postauksen jälkeen tapahtui viime maanantaina kun kosin mun omaa rakasta tyttöystävääni Ilosaaressa.Tyttöystäväni vastasi myöntävästi vaikka en kyllä kauhian selvää vastausta saanutkaan hämmentyneeltä kullaltani mutta nyt sitä sitten ollaan kihloissa ja sormukseen kaiverrettuna: 16.03.2015. Saara.
Vastaus kysymykseen millo hääkellot soivat ni varmasti ainakin kerta viikkoon joka kirkossa ainakin kesällä mutta meille ne kolisevat vasta parin vuoden päästä aikaisintaan. 
Mutta nyt olen erittäin onnellinen ja kihloissa.  Hommahan on virallista koska se Facebookissakin on ilmoitettu. Vielä en ole mummulle ja papalle kertonut mutta ehkä sitä jo huomenna kun kihjaiskahviasiat saadaan järkättyä.

Lihapullapasta ja Kaledonian lapset

Taas on yksi viikonloppu lusittu suhteellisen rauhallisissa merkeissä, koska Saara torstaina kipeäksi rupesi. Perjantaista sunnuntaihin siis molemmat vain kotona oleiltiin ku ei mullakaan koulua ollu. Ruuanlaittoonkin innostuttiin vasta eilen tehtiin taas itse pastaa ja sen seuraks lihapullia ja tomaattikastiketta. Pasta ei tällä kertaa onnistunut ku italian mammalla mutta lihapullat oli hyviä ja gluteenittomia ei leipää eikä korppujauhoja vaan pari munaa ja juustoa(; (Terveellisyys ennen kaikkea). Päälle vielä vähän parmesaania ni hyvä tulee. Ainoat aktiviteetit viikonlopulle olikin ruuanlaitto ja eilisen illan keilailu sekä sen jälkeinen istuskelu baarissa. Näin opiskelijana osaa kovasti arvostaa paikallisen keilahallin sunnuntai-illan hintoja kun rata maksaa 2€/h. Erittäin sopivan hintaista puuhailua porukalla.

Tatuoinnin aika on viimein varattu leimaamiseen enää 172päivää

  Tulevana viikonloppuna taas aika palata Keuruulle ja muistelemaan vanhoja ja nauttimaan ystävistä, joiden kanssa ollut tekemisissä koko pienen ihmisenä eloni. Kyse on siis Kaledonian lasten kokoontumisesta yhteen. Tämä porukka on muodustunut kun vielä asuimme edellisessä Keuruun osoitteessamme. Meidän perhe ja kaksi naapuriperhettämme olemme hyvin kieroutunut tiivis ryhmä. Kukaan ei asu enää lähellä toista ja kaikki lapsetkin ovat jo omissa pesissään mutta muutaman kerran vuodessa pyrimme saamaan kasaan niin paljon meitä kuin vain mahdollista. Luvassa on jotain talvista aktiviteettiä ja erittäin paljon naurua. 

Ei tullut suurta eikä mahtavaa herkku kurpitsaa mulle. Taimi nuutui kovin joten päätin tehdä sille abortin ja kaavin sen pois maasta ja pistit tilalle kasvamaan muutaman chilin siemenen. Ehkä sit saankin nättejä punaisia chilejä ku myskikurpitsaa ei ainakaan tuu. (Ja näin maalaislapsena tajusin että ei tuohon siihen kurpitsaa olis varmaan tullut muutenkaan, koska tarvis vähän keijupölyä siihen ja lähin toinen kukkiva myskikurpitsa tuskin kärpäsen tai tuulen tavoitettavissa)